← Etusivu

Analyysi artikkelista: Matias Nurminen tutki manosfääriä 10 vuotta ja ymmärsi, miten poikia houkutellaan naisvihamielisen ideologian äärelle

Yle Uutinen 7.9.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna32
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna76
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää manosfäärin ensisijaisesti uhkana, joka hyödyntää poikien epävarmuutta kaupallisessa ja ideologisessa tarkoituksessa. Lukijalle välittyy kuva, jossa verkkosisällöt eivät ole vain viihdettä, vaan järjestelmällistä vaikuttamista, mikä normalisoi naisvihamielisyyttä ja kaventaa mieskuvaa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijan näkökulmaan ja analyysiin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu akateemiseen tutkimukseen. Vinouma on lievää ja ilmenee lähinnä siinä, että ilmiötä tarkastellaan yksinomaan kriittisestä näkökulmasta ilman vastakkaisia ääniä, mikä on kuitenkin genrelle tyypillistä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi akateemista tutkimusta ja pyrkii valistamaan lukijaa ilmiöstä. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kirjoittaja ei ota kantaa puoluepoliittisesti, vaan keskittyy ilmiön yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Radikaalien verkkoliikkeiden haitallisuus
  • Tarve medialukutaidolle

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi nuoret miehet hakeutuvat näiden yhteisöjen pariin. — Lukija ei saa täyttä kuvaa ilmiön syistä, mikä vaikeuttaa sen ymmärtämistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli nuorten miesten radikalisoitumisesta ja naisvihamielisyyden leviämisestä.

Latautunut kieli

Termit kuten 'naisvihamielinen' ja 'salaliitto' ohjaavat lukijan suhtautumista.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu tutkijan havaintoihin, ei pelkkään retoriikkaan.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 42

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko lupaa selityksen ilmiölle, mutta on informatiivinen suhteessa jutun sisältöön.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'naisvihamielinen ideologia' lataa otsikon vahvasti.

Kärjistys: 42/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna42
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli tunnistaa 'me vs. he' -asetelman, mutta raportoi siitä tutkijan kautta neutraalisti.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen, vaikka se käsittelee ilmiöitä, joissa kansa-eliitti-asetelmia esiintyy.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Andrew Tate mainitaan nimeltä ja häntä kritisoidaan, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata.

5 JSN-arvio 75/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (väitöstutkimus) on mainittu.
  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka Andrew Tate mainitaan nimeltä.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaista väitöstutkimusta, mutta aiheesta on kirjoitettu aiemminkin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee media- ja kasvatusalan toimijoita, jotka pyrkivät tunnistamaan ja torjumaan radikaaleja verkkoliikkeitä, tarjoamalla akateemisen kehyksen ilmiön ymmärtämiseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa manosfäärin olevan yhtenäinen, haitallinen ilmiö, jonka tavoitteet ovat yksiselitteisen negatiivisia. ”manosfääri eli naisvihamieliset verkkoyhteisöt pyrkivät rapauttamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus keskittyy manosfäärin vaikuttajiin, kun taas poikien ja nuorten miesten rooli esitetään passiivisena kohteena, jota ohjaillaan. ”Tärkeimpiä manosfäärin kohderyhmiä ovat pojat ja nuoret miehet, joille kaupataan ajatusta siitä, että miehen kuuluu olla menestynyt alfauros.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan väitöstutkija Matias Nurmisen asiantuntemukseen, mikä antaa jutulle vahvan akateemisen auktoriteetin. ”Väitöstutkija Matias Nurmisen tutkimus osoittaa...”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kehystää manosfäärin ensisijaisesti uhkana, joka hyödyntää poikien epävarmuutta kaupallisessa ja ideologisessa tarkoituksessa. Lukijalle välittyy kuva, jossa verkkosisällöt eivät ole vain viihdettä, vaan järjestelmällistä vaikuttamista, mikä normalisoi naisvihamielisyyttä ja kaventaa mieskuvaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain ilmiön negatiivisiin puoliin ja kaupalliseen hyötyyn, jättäen huomiotta mahdolliset sosiaaliset syyt, jotka ajavat nuoria miehiä näiden yhteisöjen pariin, vaikka tutkija mainitsee positiivisten miehen mallien vähäisyyden.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Emma Hinkula muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • tutkimus
  • naisviha
  • väitöskirjat
  • väitöskirjatutkija
  • Tampereen yliopisto
  • Manosfääri
  • internet
  • Yle Uutiset somenostot

Tiedot tästä analyysistä

Naisvihamielisten verkostoyhteisöjen kertomat tarinat voivat [...573 sanaa...] ovat hyvin tärkeitä tekijöitä mieheydessä.

Sisältö haettu
21.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella