Analyysi artikkelista: Turun Sanomat: Rydman jättää HS:n jutusta tutkintapyynnön ensi viikolla
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli raportoi Rydmanin aikeista tehdä tutkintapyyntö, mutta jättää lukijan pohtimaan, onko kyseessä todellinen oikeudellinen prosessi vai poliittinen viestintästrategia. Lukijalle välittyy kuva Rydmanista aktiivisena toimijana, joka puolustautuu, kun taas HS:n alkuperäisen jutun vakavuus ja sen sisältämät väitteet jäävät taustalle.
Lyhyt ja pintapuolinen uutinen, joka keskittyy vain yhteen näkökulmaan ilman syvempää taustoitusta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on muodollisesti neutraali, mutta painottaa Rydmanin toimintaa. Koska kyseessä on uutinen, joka raportoi Rydmanin omista aikeista, painotus on luonnollinen, mutta vastapuolen ääni puuttuu.
Artikkeli raportoi poliittisesta tapahtumasta ilman selkeää ideologista kehystä. Se keskittyy vahtikoira-tyyppiseen raportointiin Rydmanin toimista, eikä ota kantaa poliittiseen kiistaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Wille Rydmanin näkökulma ja vastatoimet
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Helsingin Sanomien tai muiden osapuolten näkökulma tutkintapyyntöön puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista.
- Tausta HS:n alkuperäisen jutun sisältöä ja sen yhteiskunnallista merkitystä ei avata. — Lukija ei ymmärrä, miksi tutkintapyyntö on tehty tai mitä se koskee.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli pyrkii asialliseen ja toteavaan raportointiin.
Artikkeli ei sisällä voimakasta tunnevetoamista, vaan keskittyy uutisoimaan Rydmanin ilmoituksesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä tarkasti.
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
- Gemini 3.1 Flash Lite15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kertoo uutisen ytimen, mutta käyttää Rydmanin nimeä houkuttimena.
Otsikko on neutraali ja toteava: "Rydman jättää HS:n jutusta tutkintapyynnön ensi viikolla".
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small10
- Gemini 3.1 Flash Lite20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi konfliktista, mutta ei itse polarisoi kieltään.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
- Gemini 3.1 Flash Lite5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Helsingin Sanomia kritisoidaan, mutta heille ei ole varattu tilaisuutta vastata.
5 Omaperäisyys
Uutinen on hyvin lyhyt ja perustuu lähes täysin Turun Sanomien ja STT:n välittämään tietoon.
6 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Rydmanin aikeista tehdä tutkintapyyntö, mutta jättää lukijan pohtimaan, onko kyseessä todellinen oikeudellinen prosessi vai poliittinen viestintästrategia. Lukijalle välittyy kuva Rydmanista aktiivisena toimijana, joka puolustautuu, kun taas HS:n alkuperäisen jutun vakavuus ja sen sisältämät väitteet jäävät taustalle.
Herää kysymys, miksi uutinen keskittyy vain tutkintapyynnön aikatauluun eikä esimerkiksi siihen, mitä tutkintapyyntö käytännössä sisältää tai miten se suhtautuu aiempaan esiselvitykseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →