Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Eurovaalit | Kuka eurovaaliehdokkaista on konservatiivisin? Näin he asettuvat arvokartalle

Helsingin Sanomat Uutinen 12.5.2024
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
77
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma – Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli esittelee vaalikoneen arvokarttaa neutraalina työkaluna ehdokkaiden sijoitteluun. Se nostaa esiin yksittäisiä poikkeavia ehdokkaita, mikä auttaa lukijaa ymmärtämään, ettei puolueen linja ole aina yhtenäinen.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Anni Keski-Heikkilä · 12.5.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee poliittista kenttää rakenteellisesti vaalikoneen datan kautta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja raportoiva. Se käyttää vaalikoneen dataa työkaluna, eikä ota kantaa ehdokkaiden arvojen paremmuuteen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on tekninen raportti vaalikoneen tuloksista. Se ei aja mitään tiettyä poliittista agendaa, vaan tarjoaa lukijalle välineen oman arvomaailman vertailuun.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vaalikoneen arvokartan tarjoama analyysitapa
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei sisällä tunnevetoamista, vaan on sävyltään asiallinen ja informatiivinen.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi kuvaavat tarkasti jutun aiheen.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko herättää uteliaisuutta kysymyksellä, mutta vastaa siihen heti ingressissä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja neutraali, eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on neutraali raportti vaalikoneen tuloksista, ei kritiikkiä.

4 JSN-arvio 100/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja arvot on erotettu selkeästi vaalikoneen datasta.
  • JO 15: Otsikko ja ingressi vastaavat jutun sisältöä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia vaalikoneen tuloksista.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee lukijaa, joka haluaa hahmottaa ehdokkaiden arvomaailmoja ja puolueiden sisäisiä eroja visuaalisen työkalun avulla.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että arvokartta on luotettava ja riittävä tapa mitata ehdokkaiden ideologista sijoittumista. ”Ehdokkaat on sijoitettu Helsingin Sanomien vaalikoneen arvokartalle sen mukaan, miten he vastasivat niin sanottuihin arvokysymyksiin.”

Artikkeli esittelee vaalikoneen arvokarttaa neutraalina työkaluna ehdokkaiden sijoitteluun. Se nostaa esiin yksittäisiä poikkeavia ehdokkaita, mikä auttaa lukijaa ymmärtämään, ettei puolueen linja ole aina yhtenäinen.

7 Tilastokytkos 50/100, 1 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu vaalikoneen dataan, jonka luotettavuus on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • eurovaaliehdokkaiden arvot

Suositellut lähteet

  • Helsingin Sanomat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Keski-Heikkilä muut analyysit →
politiikka Sirpa Pietikäinen Patrik Borg Helsingin Sanomat
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Puolueet ovat suuressa kuvassa eurovaalien [...64 sanaa...] Sanomien vaalikoneen pohjalta rakennetusta arvokartasta.

Sisältö haettu
24.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella